Lentämisen hiilijalanjälki
Kiinnostaako lentämisen hiilijalanjälki?
Lentoliikenteen päästöt, kansainvälisestikin ajatellen, vastaavat koko maailman kasvihuonepäästöistä suunnilleen kahta prosenttia. Kansainvälinen ilmailuala tähtää siihen, että päästöt puolittuvat vuoteen 2050 mennessä. Mutta mitä lentäminen vaikuttaa yksittäisen matkustajan kohdalla? Jos lennät esimerkiksi Espanjaan, niin päästöjä syntyy 169 kg CO2 ja tämä on siis vain yhteen suuntaan. Nelihenkisen perheen vastaava luku on 1352 kg CO2. Jos autoilu saastuttaa, mutta lentämiseen verrattuna se on aika pieni osuus. Autoalalla on tutkittu, että henkilöauto tuottaa hiilidioksidia keskimäärin 60 tonnia. Siihen on laskettu koko elinkaari eli myös auton valmistus mukaan. Mitä enemmän lennetään, sitä enemmän myös saastutetaan, mutta miettiikö sitä siinä vaiheessa, kun haluaa lähteä rentoutumaan etelän palmujen alle? Miten sen tekee muuten kuin lentäen?
Kenen vastuulla on se, että lentämisen hiilijalanjälki pienenee? Ulkomaanmatkailu on monisyinen juttu, ja siihen liittyy monta osapuolta. Henkilön, joka lentää paljon, päästöt voivat olla suuremmat kuin hänen muut päästönsä yhteensä. Voiko asialle tehdä jotakin?
Ulkomaanmatkailu - millaisella mittakaavalla mennään?
On arvioitu, että suomalaisten tekemien matkojen määrä ulkomaille on vuosittain noin 9 miljoonaa. Toisaalta se on ymmärrettävää, koska asumme kylmässä ja pimeässä pohjolassa. Kun suomalainen menee lämpimään, se vaikuttaa myös paikallisesti siellä lämpimässä maassa. Siellähän on liian kuuma, joten suomalainen käyttää huoneen viilentämiseen ilmastointia.
Ilmastointi puolestaan käyttää sähköä ja jos se perustuu polttoaineeseen, joka on fossiilinen, siitä tulee lisäkuormitusta. Köyhemmissä maissa turismi vaatii melkoisen infrastruktuurin ja sen rakentaminen kuormittaa ympäristöä. Matkailu voi aiheuttaa myös paikallisesti vesipulan sekä luontokohteissa kulumista ja häiriötä. Mutta kolikolla on jälleen se toinenkin puoli eli matkailijoiden tuoma rahavirta. Se on myös toimeentulo paikallisille.
Ristiriitainen tilanne, mitä pitäisi tehdä?
Riittääkö se, että pienentää omaa hiilijalanjälkeään normaalissa arjessa ja sen voimalla voi mennä kerran vuodessa lentäen ulkomaille? Se ei ihan taida riittää, mutta tietysti jokaisen on kannettava kortensa kekoon. Lisäksi lentoyhtiöt ovat kehittäneet erilaisia kompensaatioita, joilla on tarkoitus hyvittää päästöjä rahoittamalla hankkeita ja projekteja. Nämä puolestaan vähentävät päästöjään jossakin toisaalla.
Se, että vastuullinen matkailu on ruvennut kiinnostamaan yhä enemmän, on hyvä asia. Mutta miten toimii esimerkiksi Finnair? Se kehitti omanlaisensa päästöhyvitys- sekä biopolttoainepalvelun, mutta joutui vetämään sen pois lainsäädännön tulkinnan vuoksi. KLM on puolestaan päättänyt vähentää polttoaineenkulutusta lentolaivuetta uusimalla, pienentämällä lentokoneiden painoa, hyödyntämällä ilmatilan optimaalisesti sekä lentäjiä kouluttamalla ottaa käyttöön polttoainetehokkaampia menettelyjä, turvallisuutta tietenkään unohtamatta.
Lentämisen hiilijalanjälki vaatii sitoutumista
Se, että ekomatkailu on kiehtova vaihtoehto ja lentämisen hiilijalanjälki pienenee sitä kautta, koska lentoja ei käytä. Tämä ratkaisu ei varmasti kaikille kelpaa, koska matkailu avartaa ja kotimaan matkailu ei ole niin upeaa ja eihän täällä ole edes niin lämmintä. Jos vielä otetaan esimerkiksi äsken mainittu KLM, niin tämä lentoyhtiö on myös päättänyt tukea vaihtoehtoisia kuljetusmuotoja lyhyillä matkoilla. He ovat todenneet, että rautatie on hyvä vaihtoehto moniin Euroopan kohteisiin kuten Brysseliin ja Pariisiin.
Lentoliikenteen päästöt ovat todella huikeat. Biopolttoaineen kehittäminen on alkanut ja se voisi tuoda merkittävää hyötyä pitkällä aikavälillä. Sen tuoma hyöty on jopa 80 % fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Mainittakoon, että tällä hetkellä sen hinta on vielä 5 kertaa korkeampi kuin fossiilisen polttoaineen. Suunta on silti oikea ja sitä kohti on mentävä, mitä se sitten vaikuttaa lentomatkojen hintaan siinä vaiheessa, kun se saadaan käyttöön. Se jää nähtäväksi.